Korona ja asioiden arvo

Juha Vikman 18.3.2020

Korona ja asioiden arvo

Koronaviruksella on ollut ennen kokematon vaikutus talouteen. Tämä koronaefekti on aiheuttanut mm. sen, että yritysten ja pörssiosakkeiden arvonmääritys on käynyt hyvin vaikeaksi, ellei mahdottomaksi.

Arvonmääritysmallit lähtevät tuottoarvosta, joka yhdessä substanssiarvon kanssa muodostaa yhtiön arvon. Perinteiset laskentamallit ovat nyt kädettömiä tai jopa valheellisia.

Jos käytämme perinteisiä laskentamalleja, niin käytännössä joudumme ensi vuodesta alkaen venyttämään kannattavuutta, liikevaihtoa ja kassavirran kasvua lähes mahdottomuuksiin, jotta arvonmäärityksen lopputuloksena olisi jotain järkevää.

Jos arvonmäärityksen ensimmäinen vuosi on 2020 ja tämän vuoden negatiivinen tulos otetaan diskontattuna nykyhetkeen mukaan, se painaa kohtuuttoman paljon, kun lasketaan tuottoarvon aikasarjan nykyarvoa. Kun korkotekijälle diskontataan tulevat tuotot, niiden painoarvo on niin suuri.

Mitä siis pitäisi ajatella arvonmäärityksestä juuri nyt?

Voisimme vaikka kokeilla ajatusta, jonka mukaan tämä vuosi yksinkertaisesti vedetään laskelmissa yli. Hyväksymme tulevan tappion henkiinjäämisen investointina ja sen jälkeen aloitamme tavallaan alusta.

Kuulostaa rajulta, mutta malttakaa, niin selitän.

Ensimmäisenä pitää kysyä, mikä investointi perimmiltään on. Kansankielellä se on merkittävä panostus, jotta saamme myöhemmin aikaan jotain liiketoiminnan kannalta merkittävää. Voimme halkoa hiuksia onko tässä kohtaa oikea sana investointi tai panostus, mutta ajatus ei muutu:

Vuosi 2020 on investointi selviytymiseen, ja kun tämä on jotenkin ohi niin alkaa panostuksen tuottojen kerääminen.

Start up -yritysten arvonmääritys on aina ottanut huomioon, että bisnes tarvitsee pitkäkestoisen perusinvestoinnin. Se vaikuttaa aluksi yhtiön nettovarallisuuteen, mutta ei negatiivisesti tuottoarvon laskemiseen. Tuottoarvo lasketaan sitten tulevien vuosien normaaliolosuhteissa tapahtuvasta kasvusta ja kannattavuudesta.

Tätä samaa ajattelutapaa pitäisi nyt soveltaa vakiintuneisiin yrityksiin. Vuoden 2020 liiketoiminta pitää tulkita kaikkien yritysten panostuksena tulevaisuuteen. Toisin sanoen irrotamme tuottoarvon laskennasta ensimmäisen vuoden, joka on siis tämä hurjasti negatiivinen 2020.

Tulkitsemme, että tämän vuoden tappio onkin vähennys yhtiön omasta pääomasta, ja laskemme sitten arvonmäärityksen kahden tekijän avulla. Toinen niistä on vuoden 2020 lopun ennakoitu nettovarallisuus ja toinen ovat vuosien 2021-202x ennakoidut tulokset. Näin saamme aikaiseksi realistisemman tilannekuvan siihen hetkeen, kun liiketoiminta alkaa elpyä ja patoutunut kysyntä alkaa purkautua.


Vielä kaksi muuta huomiota tilanteessa, jossa vääriä kiusauksia on paljon ja viileät ratkaisut tiukassa.

Yksi: Yhtiön pitää suhtautua omien osakkeiden hankintaan hyvin kielteisesti. Myös osinkojen maksussa on oltava pidättyväinen. Yhtiön maksuvalmiuden kaikki pelivara on varattava yhtiölle itselleen. Omien osakkeiden osto olisi perusteetonta ja vastuutonta varojen jakoa osakkaille tilanteessa, jossa elintärkeää on pelastaa maksuvalmius.

Elinikäisenä buffetistina en malta olla huomauttamatta miten oikeassa Warren Buffett on ollut, kun hän on varoitellut yhtiönsä viime vuoden suuren voiton epäolennaisuudesta. Yksi hänen perusajatuksistaan on se, että osakkeiden arvon heilahtelut ovat villejä, mutta pitkässä juoksussa merkityksettömiä. Harvoin heilahtelu on ollut näin äkkinäistä ja dramaattista, mutta asian ydintä se ei muuta.

Kaksi: Pitäkää huolta, että ette kevyin perustein myy nyt mitään sellaista, jolla on kriisin jälkeen arvoa liiketoiminnassa. Tämä tilanne tarjoaa mahdollisuuksia aktivoitua ostomarkkinoilla.

Käyttäkää yhtiön kassavaroja säästellen. Ehdottakaa velkojille ja tavarantoimittajille pientä alkumaksua ja joustavaa maksuaikaa. Nykytilanteessa on mahdollista, että velkojat viivyttävät kovien perintätoimien käyttöönottoa.