Juha Vikman
Yritysten pelastusrengas
Koronapandemia on ajanut suomalaiset yritykset kassakriisiin ilman yritysten omaa syytä. Vastauksena tähän ongelmaan tarvitaan julkisen tuen muoto, joka ei ole puhdas laina, mutta ei myöskään täysin vastikkeeton avustus.
Ja ennen kaikkea tarvitaan tukimuoto, joka olisi niin yksinkertainen ja nopea, että apu ehtii ajoissa perille. Aikaa on todella vähän. Tässä on malli, joka täyttää nämä kriteerit.
Tilanne on historiallinen, koska pandemian torjumiseksi käyttöön otetut keinot merkitsevät käytännössä elinkeinovapauden osittaista ja hetkellistä kumoamista. Yrityksillä ei ole oikeutta tuottaa niitä palveluita tai valmistaa niitä tuotteita, joita varten ne ovat alunperin olemassa. Koska sulkutoimien ja kassakriisin lopullinen kesto on hämärän peitossa, yritysten on erittäin vaikea mitoittaa sopeutustoimiaan ja normaaliehtoiset rahoitusneuvottelut ovat erittäin hankalia.
Tätä laadittaessa näyttää epätodennäköiseltä, että Finnveran 12 miljardin takauslimiitti tulisi täyttymään. Takausprosessi on työläs ja tuki voi jäädä tulematta tai tukipäätös tulee liian myöhään ja yritys on ajautunut konkurssiin tai muuten toimintakyvyttömyyteen.
Jos yritysten ainoaksi mahdollisuudeksi jää normaalimuotoisen pankkilainan hakeminen, yritykset kokevat sen voimakkaan epäoikeudenmukaiseksi. Ne katsovat, etteivät olisi voineet mitenkään järkevästi varautua käsillä olevin pandemian vaikutuksiin ja mittakaavaan.
Tarvitaan uusi selviytymisinstrumentti, joka on yhtä helppokäyttöinen ja yksiselitteinen kuin pelastusrengas.
Hahmottelin kolmisen viikkoa sitten tällä palstalla ajatusta säilymislainasta. Ajatus on nyt jalostunut yksityiskohdissaan pitkällisissä keskusteluissa Seppo Tyynelän, Matti Tiuran ja Matti Apusen kanssa.
Säilymislaina on tarkoitettu lähtökohtaisesti kaikille pienille ja keskisuurille yrityksille, ei kuitenkaan toiminimille, jotka eivät yleensä ole yrityksiä vaan henkilön ammatinharjoittamista. Kommandiittiyhtiöt ja avoimet yhtiöt kuuluisivat tämän järjestelyn piiriin, jos niiden oman pääoman ehdot täyttyvät.
Lainan määrä olisi enintään neljännes tuoreimman tilinpäätöksen (12 kk:n tasolle normalisoitu) kiinteiden kulujen määrästä. Se olisi lähtökohtaisesti kertalyhenteinen eli ns. bullet-laina.
Säilymislaina olisi siis nimensä mukaisesti ensisijaisesti laina, mutta siinä on tukiulottuvuus.
Laina olisi yrityksille viiteen vuoteen saakka koroton. Jos takaisinmaksu tapahtuu kaksi vuotta lainan nostamisesta, maksetaan pääomasta takaisin 70 %. Kolmen vuoden kuluttua lainasta maksetaan takaisin 80 % ja neljän vuoden kuluttua 90 %. Alle viiden vuoden tapahtuvissa lyhennyksissä yritys saa siis kannustimen ja nopeutetun maksun tapauksessa tukea.
Jos takaisinmaksu tapahtuu yli 5 vuoden kuluttua, niin kuuden vuoden kuluttua lainansaaja maksaa 110 % lainan pääomasta, seitsemän vuoden kuluttua 120 %, kahdeksan vuoden jälkeen 130 %, yhdeksän vuoden jälkeen 140 %, ja kymmenen vuoden kuluttua 150 %.
Johtopäätös #1: Malli on hyvin ennustettava.
Kuten todettua, yritysten tukeminen on erittäin aikakriittinen kysymys. Siksi lainaan oikeutetut yritykset on osoitettava suhteellisen suoraviivaisella ja nopealla menettelyllä; selkeillä periaatteilla mutta ilman hidasta, tapauskohtaista detaljiarviointia.
Tämä saadaan laskemalla tuoreimmasta tilinpäätöksestä yhteen vuoden henkilöstökulut ja liiketoiminnan muut kulut. Lainan määräksi tulee siis 25 % tästä summasta. Kiinteiden kulujen summan muodostaminen tässä muodossa on hyvin yksinkertaista ja siihen tarvittavat tiedot löytyvät suoraan tilinpäätöksestä.
Lainalle ei anneta mitään vakuutta. Vakuutta ei vaadita, koska se olisi tulevien liiketoiminnan rahoitusmahdollisuuksien kaventamista.
Säilymislaina käsitellään kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä omana eränään kuin pääomalaina
Laina-aikana yhtiö ei maksa osinkoja kuin poikkeustapauksissa. Joillekin yrittäjille, esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen tapauksessa, osinko voi olla myyvälle osapuolelle ainoa toimeentulon lähde.
Johtopäätös #2: Malli on yksinkertainen, siis nopea.
Tavoitteena on se, ettei rahoitusta anneta ns. elinkelvottomille yrityksille, jotka väliaikaisesti toimivat markkinahäiriöinä.
Säilymislainaa ei myönnetä yrityksille, jos yrityksellä ei ole tilintarkastettua tilinpäätöstä 31.8. 2019 jälkeen. Oikeus lainaan syntyy, kun esimerkiksi 31.12.2019 tilinpäätös on tarkastettu. Jos yhtiön tilikausi ei ole tähän tarkoitukseen sopiva, voidaan tehdä tarvittaessa välitilinpäätös, jonka hallitus allekirjoittaa ja josta tilintarkastaja antaa lausunnon.
Lainaa ei myönnetä silloin, jos oma pääoma ei ole tallella viimeisen tilinpäätöksen mukaan (ks. edellä). Ehdot voivat kuitenkin täyttyä, jos yhtiössä on toteutettu tilinpäätöshetken ja tilintarkastuksen välillä riittävä osakepääoman korotus tai pääomalaina.
Ja edelleen: Lainakelpoisuuden tuhoaa se, jos verottaja tai työeläkevakuutusyhtiö on hakenut konkurssia esimerkiksi 29.2. 2020 jälkeen tai yhtiö on hakeutunut saneerausmenettelyyn, jonka maksuohjelmaa ei ole vahvistettu.
Tulos on sama, jos yhtiö on antanut omistajilleen merkittävästi lainaa, ts. yhtiöllä on saamisia omistajiltaan, tai yhtiö on tehnyt liiketoimintaan kuulumattoman suuren sijoituksen.
Johtopäätös #3: Malli on vastuullinen.
Mitä tämä kaikki sitten kustantaisi valtiolle?
Lainan täsmällistä fiskaalista vaikutusta on vaikea arvioida, koska tiedossa ei ole esimerkiksi sitä, milloin sulku- ja karanteenitoimet päättyvät. Menovaikutusten arvioiminen edellyttäisi myös sen laskemista, paljonko valtiolta jää saamatta verotuloja esimerkiksi kolmen kuukauden lock downin seurauksena – jos arvioimme, että yksi kuukausi vastaa noin kolme prosenttia menetettyä vuositason BKT:tä.
Arvion varaan jää myös se sinänsä positiivinen ongelma, paljonko valtiolle koituisi kustannuksia tässä kaavailluista ennenaikaisesti lyhennettyjen selviytymislainojen tuesta (max 30 % lainasummasta).
Perusajatus on siis estää se, että koronakriisi jättäisi ison BKT-laskun lisäksi jälkeensä kohtuuttomasti taloudellisia invalideja, siis yrityksiä jotka olivat vielä alkutalvesta terveitä. Uskon vahvasti, että tämä on malli, josta selviävät yritykset, yhteiskunta ja toteutuksen tuottavat virkamiehet.
