4.5.2024 Warren Buffett, Berkshire Hathaway yhtiökokous, Omaha NE

 Juha Vikman 4. & 5.5.2024

Aluksi Berkshire Hathawayn (BRK) uutinen: BRK on myynyt 13% Apple-omistuksestaan ensimmäisellä neljänneksellä "verotuksellisista syistä". Tämä tarkoittaa, että BRK:n kassavarat ovat 182 mrdusd*. Mihin Buffett aikoo käyttää yhtiön valtavaa kassaa?

Berkshire Hathawayn (BRK) 2024 ensimmäisen neljänneksen tulokset:

Neljänneksen voitto oli 12,8 mrdusd, vuosi sitten oli 35,5 mrdusd.

Operatiivisen toiminnan tulos oli 11.2 mrdusd, viime vuonna 8,1 mrdusd.

Ensimmäistä kertaa yhtiökokouksesta striimataan kokouksen joka vuosi avaava filmi. BRK-movie keskittyy kokonaan Charlie Mungeriin.

Buffett käy läpi ensimmäistä neljännestä. Operatiivista voittoa BRK tekee noin 100 musd päivässä läpi vuoden.

Kysymyssessio alkaa - Ensimmäinen kysymys koskee Applen asemaa BRK:n sijoitussalkussa. "Apple on BRK:n keskeisiä sijoituksia kuten Coca-Cola ja American Express. Luultavasti omistamme niitä silloinkin, kun Greg (Abel) ottaa tämän paikan." Jälleen vahvistus Greg Abelin roolista Buffettin työn jatkajana.

"Luultavasti korkeammat verot ovat tulossa. Hallinto haluaa suuremman osan BRK:n voitoista, ja se on meille ok."

"Jos teemme jonkin suuren kaupan, se tapahtuu todennäköisesti USAssa." Myöhemmin Buffett kertoo tutkivansa parhaillaan ostokohdetta Kanadasta.

"En tiedä mitään tekoälystä. Näin hiljattain itseni sanomassa jotain, eikä edes tyttäreni pystynyt tunnistamaan sitä väärennökseksi. Olen huolissani."

Ajit Jain:" Vakuutusyhtiömme GEICO ei ole teknologisesti niin hyvä analysoimaan dataa - ja hinnoittelemaan riskiä -  kuin pitäisi. Olemme parhaita jäljessä, ja toivomme saavamme alan parhaat data-analyysit vuoden 2025 loppuun mennessä.

Ajit Jain:"Ilmastonmuutos - samoin kuin inflaatiokin - voi olla oikein tulkittuna hyvä bisnes."

Pikkupojalta loistava kysymys mkrofoniin: "Jos sinulla olisi vielä yksi päivä Charlien kanssa, mitä tekisit?".  Buffett: "Meillä oli Charlien kanssa aina hauskaa, pelasimme sitten golfia tai tennistä. Olisimme tehneet samaa kuin muinakin päivinä. En tunne ketään muuta, joka olisi ollut huipulla 99-vuotiaana. Tämä oli mielenkiintoinen kysymys!"

Buffettilta kriteeri johtajaksi BRK-konserniin haluaville: "Joka haluaa jäädä eläkkeelle 65-vuotiaana, ei tule meille valituksi."

Becky Quick kysyi Saksasta tulleen kysymyksen rautatieyhtiön BNSF:n lupaavien näkymien heikkenemisestä ja jäämisestä muiden alan yhtiöiden tuloksista jälkeen. Vuosia sitten Buffett kehui BNSF:n näkymiä, ja uskoi sen saavan BRK:n suojissa suurella investointiohjelmalla pysyvän kilpailuedun. Vaikka kysymys oli osoitettu suoraan Buffettille, hän siirsi vastauksen oikopäätä Greg Abelille. And Greg delivered: Hän kertoi kaiken alkaneen koronavuodesta, ja he yhdessä rautatieyhtiön johdon kanssa uskoivat kysynnän laskun olevan välivuosi, jonka jälkeen kysyntä palaa normaaliin ja ylikin. He päättivät jatkaa investointiohjelmaa ja panostaa kunnolla koronavuonna patoutuneeseen kysyntään. Mutta koronan jälkeen nousivatkin kulut; henkilöstökulut, energia, materiaalit ja kaikki liiketoiminann kustannukset. Eikä sitten kysyntä räjähtänytkään. Lopputuloksena on kuluiltaan raskas yhtiö, joka kohtasi hitaasti kasvavan kysynnän. Muut rautatieyhtiöt olivat varovaisempia, eikä niillä ole BRK:n kaltaista superrikasta isäntää, joka pystyi panostamaan enemmän kuin muut. Ilmeisesti BNSF:n tärkeimmät kilpailijat ovat pörssiyhtiöitä, joiden holtitonta investointintoa hillitsee epäsuorasti sijoittajat. Nyt BNSF:ssä on käynnissä saneeraus, jonka odotetaan jatkuvan vuodelle 2025 puolelle. Terävä ja rehellinen analyysi syistä ja seurauksista.

Toinen terävä huomio Greg Abelilta: " Tim Cook on osoittanut, ettei kukaan ei ole korvaamaton." Tällä Abel viittaa kuinka yhtiötä voi johtaa menestyksekkäästi legendaarisen Steve Jobsinkin jälkeen. Taitava kuvaus BRK:n johtamisen jatkosta. 

Yleisökysymys Buffettilta miten valitsisi sijoituskohteet, jos hänen olisi aloitettava sijoittajan ura alusta uudelleen. "Pitää olla "love for the subject", eli kerätä tietoa ja sijoittaa kiinnostaviin ja ymmärrettäviin bisneksiin. Buffettin mukaan heitä ei harmita arvokkaiksi nousseet missatut sijoituskohteet, joiden bisnestä eivät onnistuneet kunnolla ymmärtämään. Buffettin mukaan Greg Abelin vahvuus on juuri ymmärtää eri bisnesten logiikkaa.

Yksi kysymys oli mitä BRK:n bisnestä tekoäly uhkaa eniten? "Ehkä niitä, joissa on eniten inhimillistä työtä." Buffett vertaa tekoälyä muutaman kerran tylysti atomipommin keksimiseen.

Yhteenvetona on kunnioitettava 93-vuotiaan Buffettin kestävyttä vastata lähes viiden tunnin ajan kysymyksiin. Toisaalta uusia oivaltavia ajatuksia oli harvakseltaan (tekoäly ja USAn yritysveron nousun ennustaminen), ja vastaukset olivat joskus pitkiä ja verkkaisia. Charlie Mungerin poismenoa kunnioitettiin tyylikkäästi menemättä henkilökohtaiseen surutyöhön. Greg Abel nosti vastauksillaan osakkeitaan Buffettin manttelinperijänä.

*Korjattu aikaisempi tieto 189 mrdusd

Buffett 6.5.23 Omaha, Berkshire Q1/23 ja yhtiökokous

 Juha Vikman 6.5.2023

Buffett & Munger lavalla

"Tavoitteena 60 kysymystä tänään", Munger aloitti.

"Englannissa on tänään kilpaileva lähetys, jossa kruunataan kuningas Charles. Meillä on tänään paikalla oma kuningas Charles [Munger]."

Buffett on tänään sanonut NBC:n haastattelussa "en usko, että tekoäly osaa kertoa mitä osakkeita ostaa". "Tekoäly on lukenut jokaisen kirjan ja katsonut jokaisen TV-ohjelman, mutta se ei osaa kertoa vitsejä."

BRK oma pääoma ohitti maaliskuun lopussa 500 mrdusd:n rajan.

Kysymys mitä olisi tapahtunut, jos Silicon Valleyn pankin talletuksia ei olisi katettu täysimääräisinä tallettajille? Buffett:" Seuraukset olisivat olleet katastrofaaliset."

"Mahdollisuuksia sijoittamisessa avautuu, kun muut tekevät tyhmyyksiä"

Charlie Munger. " On hullua, että niin monet fiksut nuoret siirtyvät sijoitusalalle. Emme tarvitse näin montaa varainhoitajaa."

Professori Damodaran: "Apple on 35 % BRK:n portfoliosta. Se on suuri riski". Buffett: "Apple ei ole 35 % koko portfoliosta, koska meillä on liiketoimintayhtiöitä". 

Munger. "Laaja hajautus on hullu ajatus, jota opetetaan nykyisin yliopistoissa. Emme ole niin viisaita, että tietäisimme missä viisautemme rajat ovat."

Tunnuslukujen välisummashoppailussa Buffett esitti ironisesti tunnusluvun EBE = Earnings Before Everything.

Buffettin parempi kvartaali

Berkshiren (BRK) 2023 ensimmäinen kvartaalien tulos on julkistettu. Osakkeiden arvonmuutokset olivat tällä kertaa suosiolliset ja voitto oli 35,5 mrdusd. Vuosi sitten voitto oli 5,6 mrdusd, ja viime vuonna Q2 oli peräti 43,7 mrdusd tappiolla. Isoja muutoksia osakkeiden omistuksessa ei ole ollut, joten kurssimuutosten vipu on valtava.

Operatiivisten yhtiöiden voitto oli 8,1 mrdusd, jossa kasvua vuoden takaiseen vajaat 13%. 

Buffettin kirje Berkshiren osakkeenomistajille 25.2.2023

 Juha Vikman, Tampere        25.2.2023

Berkshire Q4 voitto 18 mrdusd. Koko vuosi lähes 23 mrdusd tappiolla.

Liiketoimintayhtiöiden vuoden 2022 voitto oli ennätyksellinen yli 30 mrdusd. Buffett valittaa, että heiltä vaadituilla periaatteilla (GAAP) voiton raportointi on "100 %:sti harhaanjohtavaa". Syynä on omistettujen pörssiosakkeiden arvonmuutokset, jotka Berkshiren on sisällytettävä talousraportointiin.

Yhtiö hankki omia osakkeita koko vuonna 2022 lähes 8 mrdusd arvosta. Summa ei ole suuri 37 mrdusd operatiivisen toiminnan koko vuoden kassavirrasta.

Kirjeessä on tietoja USAn verotuloista vuodelta 2021. Veroja kerättiin 32,3 biljoonaa dollaria, ja liittovaltio käytti lähes 44 biljoonaa. 

Buffettin mukaan vain sijoittaminen osakkeisiin voi tuoda pitkällä tähtäyksellä suuret tuotot.

Järkevään hintaan toteutetut omien osakkeiden hankinnat hyödyttävät Buffettin mukaan kaikkia osapuolia, eikä niitä pidä kategorisesti tuomita.

Berkshiren osakkeenomistajalle Buffettin kirje on positiivisen vakuutteleva, mutta nokkelia taloudellisia viisauksia se ei tarjonnut. Ei mitään tärkeätä.

Ennen kirjeen julkaisua...

Odotukset

Warren Buffett on nyt 92-vuotias. Viime vuosien kirjeissä ovat olleet laimeita vuosikymmenten takaisiin pureviin, intohimoisiin ja opettaviin katsauksiin taloudesta.

Kirjeen yhteydessä julkaistaan Berkshiren vuosikertomus 2022, ja sen osana 2022 viimeisen kvartaalin luvut. Eilen B-osakkeen kurssi päätyi 304 dollariin, joka on 15 usd/ 5 % alhaisempi kuin vuosi sitten. Kun osinkoja ei tullut, oli dollareissa sijoittavan Berkshite-osakkaan vuosi pettymys. Jokin lohtu on hiukan parempi kehitys kuin SP500-indeksillä, mutta ei sillä asuntolainan korkoja maksella.

Greg Abel - lähes varmana pidetty kanadalainen tilintarkastaja on tulossa Berkshiren vetäjäksi? Asiaa on pohdittu ahkerasti, mutta ei kai Warren Buffett siirry vielä sivuun, kun 99-vuotias Charlie Munger kantaa vastuuta edelleen.

Vakiolistaan kuuluvat toiveet osingoista. Eikä toive ole kohtuuton, jos liiketoimintayhtiöt ja osakeomistukset tuottavat kassaviraa ja osinkoja, eikä suuria sijoituksia ole löytynyt.

Ajankohtainen aihe olisi ajatukset korkotasosta, sen kehityksestä ja vaikutuksista osakkeiden arvoihin tai osakevalintoihin. Myös inflaation pohdinta olisi suurta yleisöä kiinnostava aihe.

Kestääkö Buffettin kaali?

 Juha Vikman   Kassavirtablogi 9.8.

Kestääkö Buffettin kaali?

 

Warren Buffettin yritys- ja sijoitusjättiläinen Berkshire Hathaway (BRK) julkaisi vuoden 2022 toisen neljänneksen tuloksen lauantaina 6.8. Viime vuoden vastaavan ajankohdan 28 miljardin voitto vaihtui 44 miljardin tappioksi.

Luku on tyrmäävän suuri ja panee kysymään miten tätä kestää kukaan. Iskeekö paniikki konkarisijoittajaan? Toipuuko tästä edes BRK:n kokoinen mammutti?

Buffett itse tuskin hätäilee ja saattaa olla jopa tyytyväinen. Hän mittaa yhtiön menestystä operatiivisen toiminnan tuloksella. Operating earnings tarkoittaa liiketoimintojen nettotulosta ilman sijoitusten (=osakkeiden) arvonmuutosta.

BRK:n operating earnings kakkosneljänneksellä oli 9,3 miljardia, kun vuosi sitten vastaava oli luku 6,7 miljardia. Kasvua on tullut siis 39%.

Onko tämä vain silmänkääntötemppu, jolla viedään huomio siitä, että osakemarkkinoilla turskaa on tullut rajusti?

Ei, sanoisi buffetisti. Ensinnäkin 44 miljardia kuulostaa rajulta luvulta ja onkin sitä, mutta tilanne muuttuu, jos mittatikuksi otetaan BRK:n oma pääoma. Sitä oli kvartaalin alussa 514 miljardia dollaria, joten osakkeiden sulaminen vei siitä lopulta vain 8,6 %. Tämä alkaa kuulostaa jo enemmän kausivaihtelulta kuin katastrofilta.

Lauantain tiedotteessa Buffett varoittaa arvonmuutosten antavan harhaanjohtavan kuvan niille sijoittajille, jotka eivät tunne laskentasääntöjä. Laskentasäännöt tässä tarkoittavat sitä, että BRK:n on pakko kirjata tappioksi realisoitumaton tappio. Siksi Warren pyytää huomaamaan, että yhtiö ei ole välttämättä tehnyt huonoja sijoituksia, ne vain heiluvat vahvasti tällä hetkellä.

Jälleen kyse on aikaperspektiivistä, kuten Buffettin opeissa tärkeää on. Vuoden toisella neljänneksellä korkotason nousu ja inflaatiohuolet painoivat osakekursseja kautta linjan. Usein lyhyt ja pitkä tähtäin antavat vastakkaisia signaaleja samasta asiasta.

Jos sijoittajan tähtäin on lyhyt, laskevat osakesijoitukset ovat tietenkin vaarallisia. Mutta pitkällä tähtäimellä asia muuttuu erinäköiseksi. Laskeva kurssi tarkoittaa sitä, että sijoittaja saa hyvää halvemmalla – siis niitä samoja osakkeita, joihin hän on päättänyt huolellisen valmistelunsa ja ymmärryksensä pohjalta uskoa. Muutenkin bisneksessä lyhyellä tähtäimellä ”kannattaa” tehdä jotain, mutta pitkällä tähtäimellä ei. Esimerkiksi nopea myyntihintojen korotus tuottaa kvartaalille hyvän tuloksen, mutta saattaa samalla karkottaa asiakkaita ja avata markkinoita kilpailijoille.

Asia palaa siis oppiin, joka on yksi Buffettin tärkeimmistä: ”Pelkää kun muut ovat rohkeita, ole rohkea, kun muut pelkäävät.” Buffett noudattaa itse omaa ohjettaan sillä, että BRK on käyttänyt vahvaa kassavirtaansa ja ostanut 11 miljardilla energiayhtiö Occidental Petroleumin osakkeita ja lähes 12 miljardilla vakuutusyhtiö Alleghanya.

Jos siis kysytte, mikä on siis Buffettin menettely epävarmassa ja laskevassa markkinassa ­– myy, osta vai pidä – vastaus näyttää olevan varsin selkeä.

 

Warren Buffett 30.4.2022 Omaha - Berkshire Q1/22 ja yhtiökokous

Juha Vikman                                                                                                    30.4.2022                   

Berkshire -yhtiökokous Omahassa on alkamassa. Buffett ja Munger homecoming!

Buffett vastasi yleisön kysymykseen parhaasta yhdestä osakkeesta, joka suojaa inflaatiolta: "Investoi itseesi. Ole paras siinä mitä teet. Kehitä itseäsi. Ole hyödyllinen yhteisöllesi. Sitä ei voi ottaa sinulta pois, eikä verottaa."

Buffett kertoi esimerkin omien osakkeiden hankkimisesta: Vuonna 1998 BRK päätyi omistamaan n 11 % American Express -yhtiöstä. Sen jälkeen Amex on lähettänyt joka vuosineljännes osinkoja BRK:lle, on ostanut on myös omia osakkeitaan,. Nyt BRK omistaa Amexista n. 20 %.

BRK:n kassavarat (sisältäen U.S. Treasory bills) olivat pienentyneet n. 40 mrdusd. Helmikuun puolenvälin ja maaliskuun lopun välissä BRK on tehnyt sijoituksia lähes 52 mrdusd.

Kvartaalin tulos (=Operating earnings) oli 7 mrd, siis poistojen, korkojen ja verojen jälkeen.

Ukkojen esiintyminen alkaa. "Olemme nyt Charlien kanssa 190 vuotta vanhoja."

Lavalla on myös "kaksi henkilöä, jotka oikeasti tekevät yhtiössä töitä, eli Greg Abel ja Ajit Jain.

Buffettin osuuden arvellaan alkavan n klo 17.15 Suomen aikaa, jolloin hän esittelee Berkshiren Hathaway Inc. (BRK) 2022 ensimmäisen vuosineljänneksen talousluvut. 

Tuore uutinen on BRK:n panostus energiayhtiö Chevroniin.

Berkshire Q1/2022 tulos puolittui vuoden takaisesta. 

Osakekohtainen tulos (B-sarja) oli 2,47 usd/osake.

Buffettille tärkeä opetatiivinen tulos ilman osakesijoitusten arvonmuutoksia on sama kuin vuosi sitten Q1, eli 7,0 mrdusd.

 

Buffettin uusi kirje

Tampere 26.2.2022
Juha Vikman

Taas käyn toiveikkaasti kuin formulakuski talvitesteissä Buffettin uuden kirjeen kimppuun.

 

Aluksi Berkshire Hathaway Inc. tulokset:

 

Tilikauden voitto 90 mrdusd. Voiton muutos v. 2021 - 2020  +111%.

 

Omistusosuus Applessa 5,55%, ja osakepotin arvo oli vuodenvaihteessa 161 mrdusd.  

Osakkeiden hankinta maksanut 31 mrdusd.

 

Berkshire hankki omia osakkeita hankittu viime vuonna 27 mrdusd.

Kirjeessä kehutaan Applen Timo Cookia, BNSF-rautatieyhtiötä sekä energiayhtiötä Berkshire Hathaway Energyä, jota johtaa Buffettin seuraajaksi ennakoitu Greg Abel. Kun vaihdos joskus tapahtuu, julkaisen vuosia valmiina olleen esittelytekstin.

 

Pörssiosakkeissa Berkshirellä on 350 mrdusd omaisuus, josta Applen osuus 45,9% (=161 mrdusd).

Seuraavina omistukset: Bank Of America (46 mrdusd), American Express (24,8 mrdusd) ja Coca-Cola (23,7 mrdusd).

 

Odotukset kirjeelle olivat korkealla, mutta anti oli viime vuosien tapaan laihempi. Ei tullut odotettua ilmoitusta osingoista. Syynä tietysti yhtiön valtava tulos, jolloin Buffettin filosofian mukaisesti osinkoa ei kannata osakkeenomistajille työntää -  ja pakottaa heidät maksamaan niistä veroja - koska Berkshire tuottaa paremmin kuin omistajat itse pystyisivät osinkorahoillaan tienaamaan.

Yhtiön kassa oli odotusten mukaisesti 144 mrdusd, ja Buffett otti syyt niskoilleen, ettei ole löytänyt sijoituskriteerit täyttävää uutta ostettavaa.

Maailmantilannetta tai pandemiaa ei kommentoitu mitenkään. Koko kirje oli aika neutraali menestyneen sijoitusyhtiön katsaus maustettuna muutamilla takaumilla yhtiön sijoitushistoriaan.

Maybe next year!

Warren Buffett 7.8.2021 - Berkshire Q2/21

 Tampere 7.8.2021

Berkshire Hathaway Inc. toisen neljänneksen tulos oli 28 Mrdusd, joka on + 7% viime vuoden toiseen neljännekseen verrattuna. Warren Buffettille tärkeä operatiivisen toiminnan tulos oli 6,7 Mrdusd, jossa kasvua oli +21 % vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Yleisimmin omistetulle yhtiön B-osakkeen osakekohtainen tulos oli 12,33 $.

Yhtiön oma pääoma oli kesäkuun lopussa 479 Mrdusd, eli oma pääoma yhtä B-osaketta oli 210 usd. B-osakkeen päätöskurssi pe 6.8.21 oli 285,63 usd.

Berkshire Hathaway hankki omia osakkeitaan toisella neljänneksellä 6 Mrdusd:lla. 

Warren Buffett 1.5.2021 - Berkshire Q1/21 ja yhtiökokous

 Tampere, 1.-2.5.2021

Berkshire Hathawayn (BRK) yhtiökokous pidetään poikkeuksellisesti Los Angelesissa. Koska yli 30.000 osakkeenomistajaa ei pandemian vuoksi voi nut kutsua Omahaan, päätti Buffett viedä on-line -kokouksen hänen yhtiökumppaninsa Charlie Mungerin luokse.

Kokouksen aluksi Buffett esittely listan 20 maailman suurimmasta yhtiöstä markkina-arvolla mitattuna. Listan kärjessä Apple, ja sitten Saudi Aramco. Lista yhtiöistä 13 on Usasta, ja 5/6 kärkisijasta on sieltä. Buffettin mukaan se kertoo, että USAn markkinatalous toimii ja on hyvä maaperä bisnekselle.

Sitten Buffett kysyy "kuinka moni listan yhtiöistä on siellä 30 vuoden kuluttua?" Perspektiivin vuoksi Buffett esitti listan maailman 20 suurimmasta yhtiöstä markkina-arvoltaan vuonna 1989. Siellä on 6 Usasta ja 13 Japanista. Mutta pointti on se, ettei yksikään vuoden 1989 listalta ole enää vuoden 2021 listalla. Tarinan opetus on, ettei nyt varmat asiat ole niin varmoja tulevaisuudessa. Sijoittajille mietittävää...

Buffett kertoi taustaa lentoyhtiöiden myynnilleen tappiolla viime keväänä. Kun pandemia iski lentoyhtiöihin, Berkshire myi, ettei yhtiöillä olisi superrikasta omistajaa. Luultavasti yhtiöt eivät olisi silloin saaneet niin paljon apua liittovaltiolta. Tätä logiikkaa Buffett ei ole aikaisemmin paljastanut, eikä sitä ole kukaan osannut aprikoidakaan. Taitavaa BRK-osakkeenomistajien suojelemista.

Buffett kertoi, ettei ole koskaan suositellut BRK:n osakkeiden ostamista kenellekään. Hän suosittelee SP500 -indeksirahastoon sijoittamista. Monet BRK:n osakkeenomistajat Buffettin mukaan aikovat omistaa yhtiön osakkeita kuolemaansa saakka. Samassa yhteydessä Buffett kertoi ajatuksiaan omien osakkeiden ostamisen ja osingonmaksun välillä. Osinkoa maksetaan myös niille, jotka eivät tarvitse juuri nyt rahaa. Siksi on parempi ostaa omia osakkeilta niiltä, jotka haluavat luopua niistä saadakseen rahaa.

Munger kertoi, että ekonomistit ovat hämmästyneitä 0-koroista. Hänen mukaansa maailma onkin monimutkaisempi kuin luultiin. Buffett siteerasi Nobel-palkittua (v. 1970) taloustieteilijää Paul Samuelsonia, joka mainitsi kirjassaan, ettei 0-korkoja voi koskaan tulla. Korkotaso on Buffettin mukaan kuin painovoima, jonka aleneminen muuttaa kaiken omaisuuden arvoa. Ja kun valtiot voivat lainata rahaa negatiivisilla koroilla, se on kuin painovoima häviäisi kokonaan. Se johtaa hulluihin laskelmiin, eikä kukaan tiedä seurauksia.

Kysyttäessä makrotalouden kehitystrendeistä, Buffett vastasi, ettei usko BRK:n voivan tehdä rahaa laatimalla makrotalouden ennusteita.

BRK on huomannut hintojen nousevan ja inflaatiopaineiden kasvavan. Me nostamme hintoja, ja meille nostetaan hintoja. Merkittävä inflaatio on näköpiirissä. Talous on tulikuuma, emmekä odottaneet sitä.

Odotukset Q1/21

- Vuonna 2020 Q1 osakekohtainen tulos oli -20.44 usd suurten arvonmuutosten vuoksi

- Vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä yhtiö osto omia osakkeitaan 9 mrdusd:lla, ja koko viime tilikauden omien ostojen määrä oli 25 mrdusd. Saa nähdä jatkaako Buffett Applen viitoittamaa tietä, jossa ilmoitetaan suuresta omien osakkeiden osto-ohjelmasta (Applen osto-ohjelma n. 4 % markkina-arvosta). 

Klo 14.58 osavuosikatsaus ilmestyi:

- Nettotulos 11,7 Mrdusd

- Operatiivinen tulos (=Buffettin oma kannattavuuden mittari) 7,0 mrdusd, joka on 39,8% suurempi kuin Q4/20. Nousua viime vuoden Q1 verrattuna on 19,5%

- Omia osakkeita yhtiö hankki 6,6 mrdusd:lla Q1/21

- Operatiivisen toiminnan kassavirta 9,3 mrdusd

- Kassavarat kasvaneet Q1/21 aikana 7,2 mrdusd

Yhden aikakauden loppu

 Kassavirtablogi 27.2.2021

Yhden aikakauden loppu

Juha Vikman

Olen nyt seurannut kymmenen vuotta hyvin tiiviisti Berkshire Hathawayn ja Warren Buffettin tekemisiä. Olen käynyt muutaman kerran BRK:n yhtiökokouksessa, joka on aivan ainutlaatuinen ja viihdyttävä tapahtuma. Olen uskovainen.

Ennen kaikkea minulle kevään kohokohtia on ollut se, kun olen odotellut ilmoitusta Buffettin osakaskirjeen tulosta. Hetken tullen olen sitten nautiskellut itse kirjeestä, joissa on aina ollut ajankohtaisuutta, viiltävää kriittisyyttä, silmiä avaavaa näkemyksellisyyttä, hersyvää huumoria. 

Ei enää. Nieleskelin hetken pettymystä. Täysin yllätyksenä se ei silti tullut, koska viime vuosina Buffettin kirjeet ovat olleet aiempaa laimeampia ja niistä on ollut vaikeampi innostua. Mutta toivo on sinnikäs olento.

Tämänvuotinen Buffettin kirje tuli lauantaina 27. helmikuuta klo 15 iltapäivällä, kuten oli luvattu. Muuta odotusten mukaista siinä ei sitten ollutkaan. Kirje oli toteava, jopa tylsä, eikä siinä otettu kantaa mihinkään niistä isoista teemoista, joita ennakoin eilisessä blogissani – osinkoihin, kryptovaluuttoihin tai pandemian pitkäaikaisvaikutuksiin.

Buffett valistaa meitä, että Berkshire Hathawayn nettotulos 2020 viimeisellä kvartaalilla oli 36 miljardia dollaria, koko vuosi 42,5 miljardia. Operatiivinen voitto koko vuodelta oli – 9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Omia osakkeita on ostettu 25 miljardilla, kun järkevän hintaisia ostokohteita ei löydetty. Nämä ovat tyypillisiä suuren rahaston lukuja pandemiavuodelta 2020.

Ja siinä se sitten olikin, suurin piirtein.

On tietysti kiva tietää, että BRK omistaa 5,4 % Applesta, mutta Vanguard ja BlackRock omistavat Applea enemmän. Ei edes uutista vallanvaihdosta BRK:sta. Kirjoittamani profiili Greg Abelista jäi taas vuodeksi kirjoituspöydän laatikkoon.

Kirjeen suurin yllätys taisi olla BRK:n toukokuisen yhtiökokouksen siirtäminen Omahasta Los Angelesiin. Los Angeles on Buffettin pitkäaikaisen yhtiökumppanin Charlie Mungerin kotipaikka, ja hän osallistuu vapunpäivänä striimattavaan tapahtumaan. 

Purin turhautumistani läheisilleni. Kuulin kommentit ”mieti minkä ikäinen hän on” ja ”kaikki päättyy joskus”.

Avasin pienen alkoholittoman oluen, joka sekin oli liian juhlava tähän antiin nähden. Mietiskelin mielessäni, onko vanhan miehen comeback vielä mahdollinen tai todennäköinen.

A propos Charlie Munger. On ilmeistä, että 90-vuotias Warren Buffett alkaa olla väsynyt. Mutta onneksi meillä on 97-vuotias Charlie.

Munger kommentoi kuluneella viikolla kärkkäästi maailman tapahtumia Daily Journalin yhtiökokouksessa. Hän otti esille SPACit (Special Acqiuisition Purpose Company), yritysostoihin tarkoitetut erillisyhtiöt, jotka jakavat mielipiteitä sijoitusmaailmassa. Mungerin mielestä maailma pärjäisi paremmin ilman SPACeja ja että ne ovat ”ärsyttävä kupla”. Hänen mukaansa ne ovat ”mieletöntä spekulaatiota menestysyrityksillä, joita ei ole vielä edes löydetty”.

Munger varoitteli muutenkin velaksi sijoittamisesta ja vanhasta buffettilaisesta teemasta – sijoituskiimasta, jonka synnyttävät sijoitusammattilaiset, joiden palkkiot riippuvat tästä uhkapelurien laumasta. ”Investointipankeissa myydään paskaa tasan niin kauan, kun paska käy kaupaksi,” Munger täräytti.

Henki on tallella!

Mungeria kannattaa siis seurata.

Kirjoitimme hänestä Matti Apusen kanssa oman luvun kirjaamme Hyvä omistaja: Mitä suomalainen yrittäjä voi oppia Warren Buffettilta” (2018). Luvun opetus oli se, että jokainen tarvitsee ehdottoman luotettavan, osaavan ja pitkäjänteisen kumppanin. Juuri nyt näyttää siltä, että Buffett tarvitsee Mungeria enemmän kuin koskaan.

Keskiviikkona Los Angelesissa Munger sanoi vielä jotain viisasta, joka palasi nyt mieleeni. ”Onnelliseen elämään on yksi, yksinkertainen konsti”, hän tokaisi. ” Matalat odotukset. Se on helppo itse järjestää.”

Taidan sittenkin vielä päivystää.

Buffettin kirje tulee - oletko valmis?

 Kassavirtablogi 26.2.2021

Juha Vikman

Buffettin kirje tulee – oletko valmis?

Viime torstain vastaisena yönä varmistui se, että sijoittajajättiläinen Warren Buffettin osakaskirje julkaistaan iltapäivällä 27. helmikuuta. Jokavuotisessa kirjeessään Berkshire Hathaway -yhtiön osakkeenomistajille Buffett analysoi edellisen vuoden tapahtumia ja trendejä.

Kirje on julkaistu tauotta vuodesta 1965. Sitä seurataan suurella mielenkiinnolla kaikkialla maailmassa. Kirje on modernin bisneskirjallisuuden klassikko, näkemyksellisyydessään ja tyylissään ainutlaatuinen.

Annus horribilis. Odotukset Buffettin näkemyksiä kohtaan ovat suuremmat kuin kenties koskaan aikaisemmin. Onhan USAn sijoitusmarkkinoilla ollut viimeisen vuoden aikana erikoisia ilmiöitä läpi vuoden.

Pandemia, alhainen korkotaso, kryptovaluutat, kannattamattomien kasvuyhtiöiden kurssinousut ja joidenkin osakkeiden ”mean-rally”. Mielenkiintoinen teema ovat myös ns. SPACit (Special Purpose Acquisition Company), jotka ovat yksi sijoitusmaailman kuumia aiheita. Ottaako Buffett näihin kantaa?

Buffettin läheisin työtoveri ja yhtiökumppani Charlie Munger vertasi hiljattain bitcoinia sarkastisesti ketunmetsästykseen Oscar Wilden sanoilla – ”the unspeakable in pursuit of the uneatable”. Munger puhui Daily Journalin yhtiökokouksessa Los Angelesissa keskiviikkona 24. helmikuuta. Hän tuomitsi myös Robinhoodin kaltaiset osakevälittäjät ja Teslan arvostuksen.

Buffettilta odotetaan itsekriittisyyttä; Berkshiren kehitys SP500 -indeksiin verrattuna on ollut heikkoa. Hän saattaa myös antaa näkemyksensä siitä, miten olisi suhtauduttava nopeasti nousseiden korkojen vaikutukseen osakkeiden arvostuksiin.

Historiallisia ilmoituksia? Suuri odotus kohdistuu siihen, antaisiko Berkshire Hathaway vihdoin lupauksen osingon maksamisesta. Yhtiö on täynnä rahaa eikä ostettavia kohteita tunnu löytyvän.

Ilmoitus olisi historiallinen, koska BRK on tunnettu vuosikymmeniä yhtiönä, joka ei ole maksanut osinkoa. Buffett on toistuvasti sanonut, että jos osakkeenomistajilla on parempia kohteita osinkorahoille, heidän pitää ”ottaa omistuksensa ja juosta”. 

Muita mahdollisia kirjeen aiheita ovat omien osakkeiden hankinta sekä Applen ja BRK:n osakkeen arvo. Ja tietenkin kaikki odottavat, milloin tulee 90-vuotiaan Buffettin ilmoitus omasta vetäytymisestään ja jatkajastaan. ”Omahan oraakkeli” on valmistellut asiaa jo vuosia, mutta lopullinen ilmoitus olisi silti valtava uutinen.

Tulkinta Buffettin kirjeestä on saatavilla loppuiltapäivästä lauantaina 27.2. osoitteesta www.kassavirtaohjaus.fi

Buffett ja Berkshiren kolmas kvartaali 2020

 7.11.2020/Juha Vikman

Warren Buffettin Berkshire Hathaway Inc. -yhtiön kolmas neljännes 2020 ei tarjonnut suuria yllätyksiä.

Yhtiön kolmannen neljänneksen tulos oli 30,1 miljardia dollaria (=B) korkojen ja verojen jälkeen.

Syyskuun lopussa Berkshiren omistamien Applen osakkeiden arvo oli 111,7B, jossa oli kasvua n. 20B kolmen kuukauden takaiseen.

Yhtiön oma pääoma oli 30.9.2020 419B. 

Berkshire oli hankkinut kolmannella neljänneksellä omia osakkeitaan 9B. Vuodenvaihteen jälkeen omien Berkshire on ostanut omia osakkeitaan 16 miljardilla dollarilla.

Koska viralliseen osavuosikatsaukseen Berkshiren on huomioitava realisoitumattomat arvopapereiden arvonmuutokset, julkistaa yhtiö myös operatiivisen toiminnan (vakuutustoiminta, rautatie & energia ja muiden liiketoimintayhtiöiden) tuloksen, joka oli kolmannella kvartaalilla 5,5B, eli sama kuin toisella kvartaalilla. 

Operatiivisen toiminnan kassavirta oli 2020 3. kvartaalilla 11,8B positiivinen.

Syyskuun lopussa Berkshire kassavarat olivat 142,0B, joista 118,9B oli sijoiettu USAn valtion velkakirjoihin.

MITÄ IHMETTÄ TALOUDESSA ON TEKEILLÄ: OSA 2

 Kassavirtablogi 5.11.2020/Juha Vikman

MITÄ IHMETTÄ TALOUDESSA ON TEKEILLÄ: OSA 2

 

Rahamarkkinat ja

luottamuksen kuilu

 

Kassavirtablogin Mitä ihmettä? -sarjan ensimmäisessä osassa pohdiskelimme taloustieteilijä Bengt Holmströmin kanssa valtion velkaa ja sitä, mikä olisi velkaantumisen ”oikea” määrä. Mutta miltä asia näyttää pankkien silmin? Pankithan ovat tunnetusti elintärkeä sovite yritysten tai kuluttajan ja rahamarkkinoiden välillä.

”Rahan painamisesta” ja ”setelirahoituksesta” puhutaan paljon, mutta näiden termien yhteys arkitalouteen ja omaan pankkitiliin on epäselvä jopa monille rahaa työkseen käsitteleville ihmisille. Mitä rahan painaminen ja setelirahoitus oikein ovat ja mitä tämä rahan taikominen ilmasta tarkoittaa? 

Päätin lähettää ihmettelevät kysymykseni Nordean varatoimitusjohtajalle Ari Kaperille.

Suomessa valtiolla on velkaa noin 140 miljardia euroa, siis noin 60 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tästä on oltu huolissaan, mutta samaan aikaan maailmalla nähdään vielä selvästi raskaampaa velkaantumista.

Yhdysvalloissa velka suhteessa BKT:hen on yli 100 % ja Japanissa jopa yli 200. Kysymys on kollektiivisesta luottamuksen kuilusta, joka on finanssijärjestelmän suurin uhka. Ja silloin tuhannen taalan kysymys kuuluu: Kuinka lähellä tämä kuilu on?

Mitä yksi Suomen johtavista pankkipäättäjistä ajattelee valtion velkaantumisen riskeistä ja luottamukselle rakennetun järjestelmän iskunkestävyydestä? Näin Kaperi vastasi.

 

Ari Kaperi, mitä rahan painaminen oikeastaan tarkoittaa?

”Lähtökohta on sinänsä yksinkertainen. Keskuspankeilla on toimivalta painaa seteleitä ja rahaa, joita välitetään pankkijärjestelmän kautta yhteiskuntaan.”

”Ennen vanhaan kyse oli pelkästään fyysisestä rahasta, mutta tämä perustehtävä pätee nykymaailmassakin, joka toimii käytännössä yksinomaan virtuaalisella rahalla, eli pankkitilillä näkyvänä saldona. Nykyisin keskuspankit ”painavat rahaa” ostamalla valtioiden ja riskittömien yritysten velkakirjoja, sekä rahoittamalla pankkeja turvaavia vakuuksia vastaan.”

”Suuret keskuspankit, esimerkiksi USA:n Federal Reserve, Euroopan keskuspankki ja Bank of Japan ovat ottaneet 2008 alkaneen finanssikriisin myötä erittäin aktiivisen roolin ja lisänneet valtavasti rahan määrää markkinoilla.  Ilman näitä toimenpiteitä rahamarkkinat olisivat menettäneet toimintakykynsä ja kriisin seuraukset olisivat huomattavan paljon vakavammat.  Sama ilmiö toistuu koronakriisissä.”

 

Miten nykyaikainen pankki hankkii rahoituksensa? Onko asiakkaitten talletuksilla enää oikeaa roolia, vai onko kaikki keskuspankkien numeroleikkiä?

”Pankkitoiminnan logiikka on muutamassa vuosikymmenessä muuttunut täysin.”

”Aina 80-luvun loppupuolelle asti pankki hankki oman rahoituksensa asiakastalletuksina, jonka määrän se pystyi myöntämään lainoja. Muut rahoituskanavat olivat hyvin marginaalisia ja/tai erittäin kalliita. Nykyisin pankki etsii aktiivisesti lainakohteita, joista se luottaa saavansa lainat takaisin, ja hankkii oman rahoituksensa lainakysynnän mukaan.”

”Keskuspankkirahoitus on pankeille tärkeä rahoituskanava, mutta asiakastalletusten merkitys ei ole kadonnut. Eurooppalaisilla liikepankeilla asiakastalletusten osuus on noin puolet pankkien rahoituksesta. Loput hankitaan pääomamarkkinoilta, jossa lähinnä instituutiosijoittajat kuten korkorahastot, muut pankit tai eläkerahastot sijoittavat pankin liikkeelle laskemiin velkakirjoihin. ”

”Hyvä pankki pystyy hankkimaan lähes määrättömästi tällaista rahoitusta.  Keskuspankkirahoituksen rooli on normaalioloissa suhteellisen vähäistä, mutta se toimii tärkeänä takaporttina varsinkin kriisitilanteissa, jossa instituutiosijoittajien luottamus pankkiin tai pankkijärjestelmään on horjunut.”

 

Mutta pankissa olevalle rahalle ei ole fyysistä vastinetta?

”Pankki ei varsinaisesti luo uutta rahaa, koska sen pitää pystyä osoittamaan tallettajilleen, instituutiosijoittajilleen ja keskuspankilleen, että se pystyy maksamaan oman rahoituksensa takaisin. Se pystyy kuitenkin melko vaivattomasti hankkimaan rahoitusta, joka kattaa sen asiakkaiden tarvitsemien lainojen tarpeet.”

”Keskuspankkien aktiivinen rooli rahamarkkinoiden vakauden turvaajana toimii näin ollen koko rahoitusjärjestelmän ja siten myös yritysten rahoituksen perustana.”

 

Mutta mikä on oikea määrä velkaa pankin näkökulmasta? Onko valtioiden velkataakka jo liian suuri?

”Kysymykseen, onko maailmassa tällä hetkellä liikaa velkaa, ei ole olemassa vielä vastausta.  Jos lainanantajat uskovat nyt ja tulevaisuudessa, että saavat rahansa takaisin, ongelmaa ei ole.  Mitkään taloudelliset tunnusluvut tai raja-arvot eivät siihen anna vastausta.”

”Rahan lainaamisessa on aina kysymys luottamuksesta, eli siitä että lainanantaja luottaa saavansa rahansa velalliselta takaisin. Tämä pätee niin mikro- kuin makrotaloudessa, koskee niin kotitalouksia ja yrityksiä, kuin myös pankkeja ja valtioita.”

”Velka sinänsä on tehokkaan taloudenpidon keskeinen elementti. Sen avulla voi tehdä investoinnit ennen kuin oma kassavirta tekee ne mahdollisiksi; sen avulla pystyy vivuttamaan oman pääoman määrän ja tuoton suuremmaksi, ja sen avulla päästään yllättävien tapahtumien yli. Velallisen pitää vain aina varmistaa se, että lainanantajalla ei ole tarvetta puuttua asioiden kulkuun.”

 

Mutta entäs joidenkin valtioiden jättisuuret velat, jotka ovat kaksin- ja jopa kolminkertaisia Suomeen verrattuna?

”USA:n ja Japanin valtiot ovat pystyneet helposti rahoittamaan valtavat alijäämänsä yksinkertaisesti siksi, sijoittavat uskovat takaisinmaksuun.”

”Runsaan rahoittamisen taustalla on kuitenkin suuri huoli – jos usko velallisten kykyyn lainojen takaisinmaksuun heikentyy laajasti ja samanaikaisesti, kaikki haluavat saatavansa heti takaisin. Silloin yksittäisen yrityksen tai valtion vahva talousasema ei riitäkään”

”Ongelma on se, että luottamuksen kehitystä on mahdoton ennustaa.  Se on samaan aikaan yksilöllistä – siis lainanantajan ja velallisen välistä – ja kollektiivista, jolloin suuri joukko lainanantajia tulkitsee tilanteen saman lailla.”

”Jälkimmäinen tilanne on hyvin vaarallinen, koska silloin yksittäisen velallisen tilanne ei välttämättä ole ratkaiseva.  Kollektiivisen tulkinnan riski on luonnollisesti viime vuosina kasvanut, koska velkaa ja sitä kautta lainanantajia on huomattavasti enemmän kuin ennen ja koska olemme eläneet hyvin pitkän epävarmuuden ajan. Se alkoi vuonna 2018, ja lisäksi pandemia on kasvattanut vahvasti tätä epävarmuutta.”

MITÄ IHMETTÄ TALOUDESSA ON TEKEILLÄ: OSA 1

Juha Vikman

Kassavirtablogi 12.10.2020

MITÄ IHMETTÄ TALOUDESSA ON TEKEILLÄ: OSA 1

Minulla on paljon yrittäjäasiakkaita, jotka ovat olleet viime kuukausina lievästi sanoen hämillään siitä mitä taloudessa tapahtuu. He esittävät kysymyksiä, jotka ovat yhtä aikaa yksinkertaisia ja hyvin monimutkaisia.

Miten on mahdollista, että planeetalla kaikki ottavat niin paljon velkaa? Milloin velat maksetaan pois? Kuka lainaa nollakorolla? 

Yrittäjien kysymykset liittyvät tulevaisuuden epävarmuuteen. Olen työssäni pyrkinyt lieventämään tätä epävarmuutta. Olen laatinut tuhansia ennusteita toiminnasta ja sen vaikutuksista kannattavuuteen, kassavirtaan ja vakavaraisuuteen. Mutta korona teki hetkeksi ennustamisesta mahdotonta.

Olen väistellyt vastausta asiakkaitten kysymyksiin, koska en aina tiedä mitä vastaisin. Olen pitänyt tärkeänä, että yritys reagoi ympäristöön ja työskentelee päättäväisesti toiminnan kannattavuuden eteen – sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Virusepidemia lyhensi tähtäysmatkaa ratkaisevasti. Pandemia oli totaalinen poikkeustila ja sen pahimpina hetkinä kyse oli selviytymisestä.

Kyse on kansantaloudesta, joka on valtava näkymätön järjestelmä jossain yritysten todellisuuden taustalla. Yritysten pitää vain luovia sen mukana, tuntea pelisäännöt ja tavoitella positiivista kassavirtaa. Mutta tunnen velvollisuudekseni löytää näihin kysymyksiin jonkinlaisia vastauksia.

Viimekeväisen koronan yleistukikeskustelun yhteydessä minulla oli onni päästä vaihtamaan ajatuksia talouden nobelistin, professori Bengt Holmströmin kanssa. Lähetin Holmströmille uuden viestin ja kysyin mitä hän ajattelee asiakkaitteni kysymyksistä. Holmström vastasi ystävällisesti ja perusteellisesti.

Seuraava teksti perustuu kirjeenvaihtooni Holmströmin kanssa.

1.     Mikä on oikea määrä velkaa?

Eräs asiakkaani sanoi ”minut on kasvatettu niin, että maksetaan velat pois niin nopeasti kuin se on mahdollista”. Monet yrittäjät ja yksityishenkilöt ajattelevat näin. Mitä enemmän velkaa toisille, sitä enemmän omaa päätösvaltaa on luovutettu ulos. Mutta samaan aikaan kaikki todistelevat, että kansantalous on eri juttu.

Holmströmin mukaan valtioiden tasolla velkaantuminen on paradoksi: rahajärjestelmä on turvallisempi, kun velkaa on enemmän – ellei sitä ole niin paljon, että valtiota kohtaan syntyy epäluottamusta.

”Valtion velat tyypillisesti kasvavat kasvun myötä. Heilahtelua tietysti tapahtuu, mutta trendimäinen kasvu on perussääntö. Valtion laina on joillekin toimijoille turvallinen ”parkkipaikka” säästöille. Jos valtio ei ota velkaa yksityinen sektori pyrkii kehittämään turvallisia paikkoja sijoittaa rahaa, mutta se voi tehdä rahajärjestelmästä epävakaamman.”

Paljonko on sitten ”oikea määrä” velkaa tässä vaiheessa?

”Kun katsotaan tämän päivän tilannetta, on ilmeistä, että velkaa tullaan ottamaan niin paljon globaalisti lisää, ettei sitä makseta samanarvoisena takaisin. Uskon, että velkoja lykätään (roll over), kunnes talous pääsee jotenkin jaloilleen, ja sitten veronnoston ja inflaation kautta hoidetaan velkatason lasku.”

Holmström sanoo, että lähes kaikki valtiot ovat jättäneet velkojaan maksamatta historian jossain vaiheessa.

”Suomi taitaa olla ainoa poikkeus tästä säännöstä, ja hyödymme siitä edelleen. Useimmin valtiot tietysti maksavat velkoja takaisin uudella velalla ja inflatoimalla hallitsemattoman velan. Molemmissa tapauksissa velka maksetaan takaisin, mutta tietysti eriarvoisena kuin alun perin sijoittajat kuvittelivat.”

2. Miksei valtion lainasammio ole rajaton?

Kun korona iski maaliskuussa 2020, luoton saaminen oli kohtuullisten luottoratingin yrityksille poikkeuksellisen helppoa. Tästä kiitos kuuluu Finnveran ja pankkien yhteistyölle. Mutta syksyllä luottorating astuu uudelleen kuvaan ja luoton saantia rajoitetaan selvästi. Ja se juuri on luotonantajia valvovien viranomaisten tavoite. Ratingin rinnalla luotonsaantiin vaikuttavat vakuudet ja ne rajoittavat useimpien yritysten lainojen määrää ja hintaa.

Arkijärjellä ajateltuna tulee nopeasti kysymys: Miksei valtio auta kaikkia yrityksiä saamaan tarvitsemaansa määrää luottoja (jotka maksetaan takaisin), jos kerran nykyisessä taloustilanteessa valtio saa tarvitsemansa määrän luottoja olemattomalla korolla? Suomessa pankit ja Finnvera toimivat loistavasti yhteen, ja tämä yhteistyö voisi tuoda meille kilpailukykyä viennissä.

”Valtiot ja keskuspankit pyrkivät pitämään toimintakykyisiä yrityksiä hengissä mahdollisuuksien mukaan. Toimiva, hyvän bisnesmallin yritys on korona-ahdingon takia pelastamisen arvoinen. Mutta miten pitkään valtio tähän pystyy, ja miten pitkään tähän on tarve, on vaikea arvioida,” Bengt Holmström sanoo.

”Valtion liiallinen tuki voi johtaa vaarallisen balanssiin vanhan pelastamisen ja uuden luomisen välillä. Täytyy asettaa katse eteenpäin, ja nojautua yksityissektorin kykyyn sopeutua, ja keksiä uusia tuotanto- ja toimintatapoja. Paljon työn uudelleenallokointia on edessä.”

3. Onko velka terveellistä?

Yritysten velattomuus on tietyllä tavalla mahdottomuus. Kaikilla toimivilla yhtiöillä on velkaa, ostolaskuja, arvonlisä- ja ennakonpidätysvelkaa, yhteisöverovelkaa. Ne eivät välttämättä ole erääntyneitä, mutta on mahdotonta maksaa toiminnan kuluja koko ajan käteisellä. Velattomuudella tarkoitetaan yritysten kohdalla, ettei ole velkakirjalainoja tai erääntyneitä maksuja.

Kuten mainittiin, liika velka johtaa päätösvallan valumiseen toisille. Toisaalta velattomat yhtiöt saattavat muuttua varovaiseksi, ne eivät hae kasvua riittävän aggressiivisesti vaan hakevat nopeinta kasvuvauhtia, jota voivat toteuttaa ilman lainojen nostoa.

Peruskysymys siis kuuluu: Johtaako velattomuus tehottomuuteen? Olisiko kysymys varjelusta ja varmistamisesta? (Tällä en tarkoita Google/ Alphabetin, Facebookin, Microsoftin ja Applen kaltaisia yhtiöitä.)

”Aivan oikein. Velka velvoittaa takaisinmaksuun. Se on omiaan asettamaan paineita yritysjohdolle. Nuo mainitsemasi yritykset eivät varsinaisesti tällaisia paineita tarvitse, koska niitä johtavat omistajat, joten kannustimet ovat kunnossa. Toinen tärkeä aspekti on se, että velan kautta voidaan aktivoida yrityksen kiinteää pääomaa eli luoda likvidejä varoja passiivisesta pääomasta kollateraalin kautta. Velka on halvin ja myös vanhin tapa rahoittaa toimintaa.”

Holmström muistuttaa, että ilman velkarahoitusta eläisimme köyhän elämää.

”Mainitsemasi yritykset ovat ottaneet velkaa ostaakseen omia osakkeitaan. Kuulostaa järjettömältä tai edesvastuuttomalta, mutta sitä se ei ole. Kysymys on turvallisen kollateraalin luomisesta, jota voidaan käyttää esimerkiksi repo-markkinoilla.”

Jo ennen koronaa oli varovaisuutta ilmassa investointien suhteen. Hyvien yhtiöiden (luottoratingilla mitattuna) investoinnit vähenivät, yrityskaupoissa olivat liikkeellä kaikkein vakavaraisimmat, siis ne jotka eivät tarvinneet välttämättä ulkopuolista rahoitusta. Iät ja ajat on ajateltu, että korkotason lasku lisää investointeja. Mutta eikö niin olekaan?

Holmströmin mukaan valtavan epävarmuuden psykologia saa rahat pysymään pankkitileillä.

”Epävarmuus on valtava. Kukaan ei tiedä milloin korona rauhoittuu, pelko häviää ja maailma alkaa palata normaaliin tilaan. Ennen kuin tästä tulee selkeämpiä merkkejä investoinnit pysyvät alhaalla, vaikka korot ovat alhaiset. Pankkitilit ovat pullollaan ja reservit kasvavat. Suomessa tarjotaan yrittäjille valtion tukea lainanottoon, mutta se ei käy kovin hyvin kaupaksi.”

Johtopäätökset:

Valtion velanoton rajoja ei pysty etukäteen vetämään.

Suunta on selvä; yritysten tukeminen pitikin aloittaa silloin kun se aloitettiin. Sitä pitää jatkaa toistaiseksi, koska ei tiedetä milloin lopettava – ei ainakaan vielä.

Jos suorat tuet ovat kohta aika lopettaa, olisi kuitenkin jatkettava edullisten (=olemattomien vakuusvaatimusten) lainojen myöntämistä yrityksille. Ei ole kohtuutonta myöntää esimerkiksi Finnveran kautta luottoja. Ja kysymys elinkelpoisuudesta voidaan kohta ohittaa.  Jos yritys on olemassa kaiken tämän jälkeen syyskuussa, se todellakin todistanut elinkelpoisuutensa!

Sanastoa

Luottorating = Luottoratingistä lisää minun ja Matti Apusen kirjassa Hyvä omistaja: Mitä suomalainen PK-yrittäjä voi oppia Warren Buffettilta.

Repo-markkinat = Repo (repurchase agreement) on takaisinostositoumus, eli rahoituksen antaja myöntää varat panttia (vakuuksia) vastaan ja myyjä sitoutuu lunastamaan sen tyypillisesti seuraavana päivänä takaisin.

Inderesin Marianne Palmun mukaan repo on ”isojen pelureiden panttilainaamo. Esimerkiksi USA:n repo-markkinalla toimijat joko hakevat tai myöntävät lyhytaikaista rahoitusta vakuuksia eli USA:n velkapapereita, vastaan: ”Markkinan koko on valtava, 3 000 miljardia dollaria, ja se on elinehto monen muun markkinan (mm. velkakirjamarkkina) toimivuudelle.”

https://www.inderes.fi/fi/artikkeli/repo-markkina-rautalangasta-vaantaen-isojen-pelureiden-panttilainaamokollateraali

Kollateraali = Takuut, velkoja vastaava varallisuus.

Buffettin korona-kvartaali -30.6.2020, lyhyt yhteenveto taloudesta

 8.8.2020/Juha Vikman

Berkshire Hathaway Inc. toisen neljänneksen tulos oli 26,3 miljardia dollaria (=B); tulos ilmoitetaan korkojen ja verojen jälkeen.

Yhtiön oma pääoma oli 30.6.2020 397B. Kesäkuun lopussa Berkshiren omistamien Applen osakkeiden arvo oli 91,5B, jossa oli kasvua n. 27B kolmen kuukauden takaiseen.

Berkshire oli hankkinut omia osakkeitaan 5,1B (1822 A-sarjan osaketta ja 26,3 miljoonaan B-sarjan osaketta, joiden keskihinta oli vajaat 176 dollaria osakkeelta). B-sarja osakkeen noteeraus oli perjantaina pörssin kaupankäynnin loppuessa 209,48 dollaria. A-sarjan osakkeen perjantain 6.8. noteeraus oli 314 333,88 dollaria.

Koska viralliseen osavuosikatsaukseen Berkshiren on huomioitava realisoitumattomat arvopapereiden arvonmuutokset, julkistaa yhtiö myös operatiivisen toiminnan (vakuutustoiminta, rautatie & energia ja muiden liiketoimintayhtiöiden) tuloksen, joka oli toisella kvartaalilla 5,5B (2020 1. kvartaali oli 5,9B ja 2019 2. kvartaali oli 6,1B).

Operatiivisen toiminnan kassavirta oli 2020 2. kvartaalilla 10,7B positiivinen.

Kesäkuun lopussa Berkshire kassavarat olivat 142,8B, joista 120,8B oli USAn valtion velkakirjoissa.

Koronaviruksen vaikutukset alkoivat yhtiön mukaan maaliskuusta alkaen, eikä niiden kestoa tai laajuutta voi vielä arvioida.

Miina luottokelpoisuuden kyljessä

Juha Vikman
Kassavirtablogi 9.6.

Miina luottokelpoisuuden kyljessä

Hörpin eräänä aamuna kahvia ja tutkiskelin Finnairin ensimmäisen kvartaalin tulosraporttia. Ajatus pysähtyi tulosraportin poistoihin ja niitä mietiskellessä kahvikin taisi jäähtyä.

Kuten hyvin tiedetään, Finnair on ollut viime kuukausina oikeammin Finland, lentokoneet ovat olleet enemmän maassa kuin ilmassa. Lentokalusto taisi olla lähes käyttämättä maaliskuun kaksi viimeistä viikkoa, noin 15 % kvartaalista.

Kalusto ei siis juuri kulunut, mutta poistot oli tehty mekaanisesti ohjelman mukaan. Mitä tämä meitä liikuttaa? Ja olisiko Finnair ylipäänsä voinut tehdä toisin?

Tietenkin olisi voinut. Kirjanpitolaki on joustavampi kuin kuvittelemme tai haluamme ymmärtää.

Yritykset pitävät ällistyttävän sitkeästi kiinni suunnitelman mukaisista poistoista, vaikka poistettavien menojen käyttöaste olisi romahtanut.  Ylisuuret poistot koronavuodelta aiheuttavat siis tarpeettoman suuren tappion ja heikomman omavaraisuuden. Silloin annetaan yltiövarovainen ja jopa virheellinen kuva tuloskehityksestä ja yhtiön taloudellisesta asemasta.

Sijoittajalle tämä tieto voi tietysti olla arvokas, koska se tarkoittaa, että yritys tekee ”liian huonon” tuloksen ja tämä voi antaa ostomahdollisuuksia.

Poistoihin liittyy miina, jota emme havaitse ennen kuin joskus myöhemmin istumme pankinjohtajaa vastapäätä.

Monilta yrityksiltä jää aikakirjoihin ja aikasarjoihin heikko tulos vuodelta 2020. Yksikin heikko tulos vaikuttaa vuosia luottoratingiin, joka määrittelee paljonko ja mihin hintaan yritys saa rahoittajilta luottoa. Koronakevät kelpaa hetken selitykseksi tilinpäätösanalyyseissä, mutta senkin selitysvoima loppuu aikanaan.

Luottokelpoisuus muodostuu tilikauden tulosten aikasarjana ainakin kolmen seuraavan vuoden ajan. Omavaraisuusaste (omat pääomat / taseen loppusumma prosentteina) vaikuttaa ainakin vuoden päättyneen tilikauden jälkeen.

Yksi tulokseen vaikuttava tekijä ovat juuri poistot – siis pitkävaikutteisten hankintojen se osuus, joka kuuluu kyseessä olevalle tilikaudelle. Se on osuus, josta ei enää odoteta kertyvän tuloja.

Jos konepajan työstökoneille ei tule käyttötunteja, ei tuotantokone myöskään kulu käytössä. Vaikka kone teknisesti käyttämättömänäkin vanhenee, konetta on taloudellisesti järkevää käyttää pidempään. Sama koskee lähes kaikkia kuluvia pitkäaikaisia hankintoja.

Yhtiön tulos ei ole oikein laskettu, jos teemme sitkeästi poistot aikaisemman suunnitelman mukaan, vaikka käyttöaste muuttuu. Poistosuunnitelma ei voi olla kiveen hakattu, vaan sitä pitää voida muuttaa silloin, kun syytä on. Samalla se antaa oikeamman kuvan tuloskehityksestä

Kirjanpitolaki joustaa kyllä. Taseen pysyvän vastaavan osalta laki toteaa, että hankintameno poistetaan vaikutusaikanaan. Muistakaa aina professori Martti Saarion luoma peruskallio, meno-tulo -periaate!

Sen sijaan, että takerrumme poisto-ohjelmaan, voimme toimia esimerkiksi seuraavasti.

Ensin selvitämme käyttöasteen todellisen tason. Kuinka paljon pitkävaikutteisen menon käyttö oli alhaisempi kuin hankintaa tehtäessä suunniteltiin?

Sitten yhtiön hallitus päättää, että noudatamme toistaiseksi alempaa poistotasoa. Jos käyttöaste on vaikka 10-20 % normaalista, on poisto niiltä viikoilta/kuukausilta viidesosa suunnitelman mukaisista poistosta. Jos käyttöaste on 20-40 % normaalista on poisto kaksi viidesosaa normaalista. Jos todellinen käyttöaste on yli 75 % normaalista, palataan ennen koronaa laadittuun poistosuunnitelmaan. Näin varmistetaan poistojen muutoksen perustelut.

Muutoksesta on syytä informoida tilintarkastajaa. Lupaa ei tarvitse kysyä, kunhan perustelut ovat selvät. Eikä lupaa voi kysyäkään, koska silloin tarkastajasta tulee päätöksentekijä.

Seuraavaksi laaditaan tilinpäätös muutetun poistosuunnitelman mukaisesti. Tilinpäätöksen liitetiedoissa mainitaan, että poisto on tehty käyttöasteen mukaan. Yhtiön kirjanpitoon lisätään liitetietotosite, joka ei ole julkinen.

Suuret ja/tai kansainväliset yritykset noudattavat IFRS-tilinpäätösperiaatteita. Ne saattavat olla ristiriidassa kirjanpitolain kanssa. Silloin suomalainen lainsäädäntö ratkaisee eivätkä kansainväliset standardit. Tosin yrityksillä voi olla tarve raportoida sijoittajille kansainvälisten standardien mukaisesti. IFRS antaa mahdollisuuden yrityksen tehdä uudelleenarvostusrahaston, joka on massiivinen yhtiön varallisuuteen liittyvä korjausliike.

Jos halutaan tehdä hankintamenojen poistot teoreettisesti oikein, perusteena käytetään investointien jälleenhankinta-arvoa. Taseen käyttöomaisuuden tasearvo ei kerro mitään omaisuuden käyvistä arvoista – se ei ole sen tehtävä. Alarajan arvoille määrittelee vaikeasti arvioitava tulo-odotus.

Nyt tietysti mietitte, kuinka poistosuunnitelman muutos sopii käyttämättömiin rakennuksiin, ravintoloiden remonttikuluihin, pihassa seisovaan autokalustoon, tuotekehitysaktivointeihin ja yrityskaupan fuusioaktiivaan? Kuten ennenkin tiukoissa paikoissa, vastauksen antaa tilintarkastuksen Tarzan, Matti Tiura:

”Tulo-odotus on ratkaiseva. Kyseessä oleviin eriin pitää liittyä ainakin tasearvon suuruinen tulo-odotus. Tämä on sama kuin vaihto-omaisuuden (varaston) ylin arvostusmahdollisuus taseessa.”

Siinä se.

Älkää siis tehkö täysiä poistoja, jos käyttöä ei ole. Jos poistot ovat tarpeettoman suuria, rasitamme turhaan tulosta, omavaraisuutta ja sitä kautta luottoratingiä. Tämä saattaa olla myöhemmin tukevan harmituksen paikka, jos emme saa mieluista luottopäätöstä.

Poistosuunnitelmien muuttumattomuus on turha tabu, eikä se ole oikeaa tuloksen taloushallintoa.

Korona löi Buffettin polvilleen

Korona löi Buffettin polvilleen

Juha Vikman

Vapun jälkeinen lauantai-iltapäivä: Valmistelen evästä ja odotan Berkshire Hathawayn yhtiökokouslähetyksen alkua klo 23 Suomen aikaa. Mietiskelen mielessäni, mitä numerot mahtavat näyttää. Odotan mittavaa tappiota, vastapainoksi viime vuoden viimeisen neljänneksen arvonmuutoksille, jotka toivat BRK:n kassaan 54 miljardia windfallia.

Silti kun BRK:n tiedote ja sen mukana luvut tulevat, ne osuvat kovaa ja kipeästi. BRK tekee edelleen operatiivista voittoa 5,9 miljardia dollaria, mutta sijoituksista on sulanut Suomen valtion budjetin verran, tarkalleen 55,6 miljardia.

Kassavirta (+ 6,8 mrd) on raiteillaan, mutta silti. Minkäänlaista tulosvaroitusta ei tullut.

Olisiko se ollut paikallaan? Osakkeenomistajana vastaan: kyllä. Tosin en ollut tammikuussa yhtä huolissani, kun viime vuoden viimeisen neljänneksen joululahja tuli. Taidan sietää paremmin myönteisiä yllätyksiä. Tosin jos lopputulos poikkeaa arviosta, on aina syytä olla huolissaan – lähinnä omasta osaamisestaan.

Olen hiukan hämilläni. Buffett itse kertoo varautuvansa ”naurettavuuksiinkin”, mutta joutuu silti kirjaamaan massiiviset tappiot. Horjuuko uskoni?

Yksi Buffettin suosikkisanontoja on: ”Mitään yksittäisen päivään liittyvää lukua ei pidä ottaa liian vakavasti”. Ymmärrän tämän ajatuksen taas hiukan paremmin.

BRK:n osavuosikatsauksen päätöshetki sattui olemaan maaliskuun loppu. Jos se olisi sattunut olemaan helmikuu, olisimme ylistäneet kuinka Buffett menestyy kriisissäkin loistavasti! Jos taas BRK:n taloustilanne arvioitaisiin huhtikuun lopussa, niin tappio olisi vielä suurempi. Pitäisimme Buffettin bisneksiä ja osaamista heikkoina. Ja kaikki nämä lausunnot antaisimme yhtä vakuuttuneina oman analyysimme viiltävästä tarkkuudesta.

BRK:n sijoitusten arvon alentumisella on laajempikin merkitys. Ne heijastelevat globaalien menestysyritysten liiketoiminnan arvon alentumista ja lähitulevaisuuden odotuksia.

Järisyttävät 56 miljardia. Tällainen on koronan hinta yhdelle jättiläisyritykselle.

Kassavirrasta ja liiketoimintayhtiöiden tuloksista Buffett on pitänyt huolen, mutta kriisin pitkittyessä tämä tulee yhä vaikeammaksi. Arvot voivat aikanaan palautua, mutta mitkä yrityksistä ovat silloin mukana sitä todistamassa?

Ja mitä sitten teemme, jos virusta seuraavatkin luottolama ja heinäsirkat? Jos Berkshirekin joutuu lopettamaan yrityksiä vaikka yhtiön kassassa on yli 100 miljardia (!) riihikuivaa rahaa, on uskottava, että selviytyminen alkaa muuttua entistä enemmän arpapeliksi.

BRK:n tappio on niin suuri, että jos on jokin keino varjella taloutta tämänkaltaiselta, se pitää tehdä. Vaikka se tarkoittaisi melkein elinkelpoisuutensa menettäneiden yritysten tilapäistä auttamista. Niillekin pitää antaa mahdollisuus selvittää ongelmansa – selviytymistaistelua ei saa lopettaa kesken. Siksi olen puhunut voimakkaasti yritysten yleistuen puolesta (Ks. aiempi Kassavirtablogi)

Olemme nyt kiekko-ottelun päätöserässä kahden maalin takaa-ajoasemassa, mutta henki on päällä. Jos yleistukea ei tule, efekti on sama kuin joku sammuttaisi hallista valot ja sanoisi, että peli on ohi. Älä yritä enää.

Berkshiren etäyhtiökokous on minun historiassani ensimmäinen, jossa Buffettin sidekick Charlie Munger ei ole lavalla. Hänen paikkansa oli ottanut Greg Abel, josta on povattu Buffettin seuraajaa. Odotin ilmoitusta asiasta jo lauantaina, mutta ehkä juuri tässä tilanteessa Buffettin vetäytyminen olisi näyttänyt pahalta.

Pian 90-vuotias Buffett on selvästi energisempi ja aktiivisempi kuin parina viime vuonna. Hän aloittaa kokouksen lähes puolentoista tunnin monologilla, joka on sekoitus historiakatsausta ja filosofiaa. Hän käyttää ensimmäistä kertaa kalvoja, jotka ovat kömpelöhköjä ja kotikutoisen oloisia. Alan epäillä, mitä tästä tulee.

Sisältö on kuitenkin lopulta selkeä: Amerikka on toipunut kriiseistä ennenkin. ”Never bet against America,” hän toistaa.

Buffett on ennenkin tunnustanut virheitään. Tämänkertainen tunnustus koskee lentoyhtiöitä. Huhtikuussa BRK myi 6,5 miljardilla USA:n neljän suurimman lentoyhtiön osakkeita.

”Minun virheeni, näkemykseni muuttui”, Buffett sanoo. ”Kun on aika luopua, emme trimmaa omistuksia, vaan myymme kaiken.”

Berkshiren valmius liikkua on edelleen tallella. Yhtiön kassassa oli maaliskuun lopussa rahaa lähes 125 miljardia. ”Olemme valmiita tekemään ison sijoituksen, vaikka 50 miljardia maanantaina, jos hyvä tilaisuus ilmenee,” Buffett vakuuttaa. BRK on myös tarvittaessa valmis lainaamaan rahaa omille yhtiöilleen.

Muuten pohdinta on aiemmilta vuosilta tuttua: ”Osakkeisiin pitäisi suhtautua kuin maatilaan. Mieti mitä se tuottaa, ei sitä, mitä siitä tarjotaan milloinkin.”

Greg Abel pääsee ensimmäisen kerran kunnolla ääneen vasta, kun kokous on kestänyt yli kolme tuntia. Abel on kokenut talousmies, mutta muutama rahoitusmarkkinoita koskeva kysymys osoittaa selvästi Abelin osaamisen ohuuden Buffettiin verrattuna.

Entä onko hänellä Buffettin verratonta kykyä filosofiseen ja moraaliseen pohdintaan? Eipä taida olla.

Buffettilta kysytään jälleen hänen omasta vetäytymisestään. Vastaus noudattelee tuttua linjaa. Hän sanoo, ettei ole muuttanut testamenttiaan, jossa 90 % hänen omaisuudestaan sijoitetaan S&P500 -indeksirahastoon. 

Ajatukseen BRK:n hajottamisesta tai jakautumisesta hän suhtautuu epäillen. Se aiheuttaisi todennäköisesti veroseuraamuksia (=verojen turhaa maksua), ja konsernin etu on siirrellä pääomia vapaasti sinne missä niitä tarvitaan sieltä mistä niitä syntyy. 

Buffett puhuu pitkään Yhdysvaltain keskuspankin pelastusohjelmasta PPP:stä (Paycheck Protection Program). Hänen mukaansa FED teki oikein, kun tarjosi markkinoille paljon rahaa asiallisille (decent) yhtiöille. FED:in Jerome Powellin oli tällä kertaa helpompi lisätä rahaa markkinoille kuin hänen edeltäjillään vuoden 2008 finanssikriisissä, koska pankit ovat nyt paremmassa kunnossa. Mietiskelen, että ehkäpä tämä pätee myös Suomessa.

Useat taloustieteilijät ovat sanoneet, että meidän on autettava mieluummin ihmisiä kuin yrityksiä. Buffett sanoo olevansa sataprosenttisesti sen takana, että autetaan työntekijöitä, jotka eivät ole tehneet mitään väärin. Tulkitsen itse niin, että Buffettin ajatus tarkoittaa työntekijöiden auttamista yritysten kautta. 

Poliittinen korrektius edellyttää nyt, että meidän olisi tuomittava yhtiöiden omien osakkeiden hankkiminen. Normaalisti yrityksen on suositeltavaa ostaa omia osakkeitaan, kun niiden hinta on alempi kuin oikea arvo. Siihen Buffett ei vastannut, onko oikein, että yhtiö ostaa omia osakkeita silloin, kun kurssi laskee ja samanaikaisesti irtisanotaan ja haetaan yhteiskunnan tukea

Buffett uskoo, että korot tulevat olemaan alhaalla pitkään. Siksi on syytä omistaa osakkeita. Negatiiviset korot saavat Buffettin normaalin sanavalmiuden hyytymään.

”Olen ollut koroista pitkään väärässä. Negatiiviset korot ovat ehkä mielenkiintoisin kysymys talouselämässä koskaan.”

Vielä yksi yllätys. En ole koskaan kuullut Buffettin ottavan kantaa sosiaalipolitiikkaan yhtä selkeästi kuin nyt. ”Jokaisen pitäisi pystyä elättämään itsensä ja perheensä tekemällä 40 tuntia viikossa töitä. Olemme rikas perhe ja meidän täytyy pitää ihmisistä huolta. Menemme oikeaan suuntaan kansakuntana, mutta kovin hitaasti.”

Kello on sunnuntaiaamuna 4.14. Eväät on syöty ja Omahan oraakkelin puhe on päättymässä. Hän lopettaa sen toistamalla päivän läpitunkevan teeman:

”Never – never – bet against America.”